Ransut rivissä...

 Verhojen kuivumista odotellessa oli aikaa väkerrellä muutama nalle, silmät ja rusetit vaan puuttuu. Seuraava etappi siis Doloreksen kauppa! (On muuten listaa kertynyt...)
Keittiön pöytäkin on jo saatu kiinni, tuo on sellainen saranamallinen, jonka voi kääntää seinää vasten. Ensin meni nelisen tuntia, kun yritin väkertää pieniä metallisaranoita 4mm:n ruuveilla levyyn, siitä ei tule mitään. Leikkasin kankaasta sitten uudet saranat, jotka muutenkin sopii ulkonäköön vähän paremmin. Tuohon vaiheeseen meni pari minuuttia... noh, tyhmä paljon työtä tekee... :)

maanantai 31. lokakuuta 2011 klo 13.57 , 1 Comment

Talot tuli ja 12 tuntia niiden rakentamiseen meni... Aivan ihania!



 Tuon koko on 1:24, ja se on hyllyn päällä siksi, ettei kissat yön aikana tiputa sitä pöydältä lattialle. Osat oli laserleikattua vaneria, ja kokoaminen helppoa kuin heinänteko. Tuosta tulee unelmamökki.


Toiseen mökkiin (1:12) tuli lankkulattia , jota tässä kuivatellaan. Erityinen yllätys oli tuo vasemmalla näkyvä ruokakomero penkin alla, sitä en odottanut, mutta kyllä sille käyttö löytyy! Muuten kyllä pitää sanoa että oli aikamoista höttöä tuo vaneri, osaset rikkoutui sieltä täältä ja liimassa ei olla säästelty. Tuosta piti tulla unelmamökki ja pienemmästä hökkeli, mutta kun tuo isompi talo oli niin epämääräistä materiaalia ja siisti lopputulos jäi haaveeksi, niin päätin vaihtaa mökit päikseen. Luonnonmukaiseksi hökkeliksi vanerissa oli tosi kauniita kuvioita, joten en usko, että raaskin pistää maalia tai tapettia tuonne seinälle, saa jäädä ihan puunväriseksi. Listat pitää vielä jostain hankkia, niin sitten alkaisi näyttää valmiilta. 

Rouva itsehän katsoi vain vierestä, kun alakerrassa väkersin lankkua lattiaan... On muuten sopivankokoinen, vaikka epäilin pieneksi jäävän. :)

keskiviikko 19. lokakuuta 2011 klo 16.35 , 2 Comments

Uusia pannuja ja muuta...

 Keramiikkakurssilta on rantautunut ensimmäinen erä teekannuja, tällä kertaa kunnon sivellinlasitteilla. Nuo lähtee myyntiin, sillä edelliseltä kerralta minulle on kannuja omastakin takaa. Jokainen pannu on erilainen, kun ne on käsin dreijattu ja muovailtu.
Tämä tomera täti on tulossa tulevaan nukkekotiin. Mallaillessani häntä keramiikkapajan parvekkeelle, tätipä ilmoitti, että hän on tuon kokoiseen kotiin aivan liian iso... ja isompaan kotiin aivän liian pieni... Siispä ehkä on väkerrettävä jotakin siitä väliltä?

Mutta nyt minua odottaa pussillinen sytykkeitä ja kolme vapaapäivää, niin eiköhän tässä aleta tuumasta toimeen. :)

maanantai 17. lokakuuta 2011 klo 9.00 , 2 Comments